Kosken Tl
kunta on perustettu vuonna 1869.
Koski Tl on saanut nimensä kauniista
Paimionjoen koskista, jotka ovat antaneet
erinomaisen tilaisuuden rakentaa myllyjä ja
sahoja. Lyhenne Tl tarkoittaa edesmennyttä
Turun lääniä.
Varhaisimmat merkit ihmisen liikkumisesta
nykyisen Kosken Tl kunnan alueella ovat löydetyt
kivikautiset asuinpaikat. Varmojen ja epävarmojen
kivikautisten asuinpaikkojen lisäksi
Koskelta on löydetty kiviesineitä, jotka
kuuluvat maamme vanhimpaan asutusvaiheeseen,
jota argeologiassa nimitetään Suomusjärven
kultturiksi. Kosken asutus näyttää
kuuluneen Suomusjärven kulttuurin vanhimpaan
vaiheeseen, ehkä suunnilleen vuosien 6500-6000
eKr välillä.
Keskiaikaisen asutuksen jälkeen kesti
tuhansia vuosia ennen kuin uusi asutus tuli
kunnan alueelle. Keskiajalla viimeistään
1300-luvulla, mahdollisesti jo 1200-luvun
lopulta lähtien alkoi asutus levitä
uudelleen Koskelle. Varsinais-Suomen ensimmäinen
maakirja on laadittu v. 1540 ja siinä
luetellaan jo kaikki Kosken vanhat kantakylät.
Asukkaita on Kosken Tl kunnan historiateoksen
mukaan arvioitu 1500-luvulla olleen n. 400-550
henkeä. Väestön määrän kasvu pysähtyi
kuitenkin suurina kuolovuosina tunnettuihin
katovuosiin 1696-97, jolloin haudattujen
luetteloiden mukaan asukkaista 96 kuoli , yli
18 % arvioidusta väkiluvusta.
Kosken
halki kulkee eräs maamme vanhimmista teistä,
Hämeen Härkätie, jota pitkin on kuljettu Hämeenlinnasta
Turkuun ja joka uusimman käsityksen mukaan
on syntynyt ehkä jo 800-luvulla, siis paljon
ennen Kosken asutuksen syntyä. Viimeistään
1600-luvulla siitä haarautui Vähä-Sorvastolla
Tammelaan menevä Sorvastontie ja 1600-luvun
lopulla Tuimalasta Hongiston ja Tapalan
kautta Uskelaan ja Kuusjoelle menevä
Hongistontie.
1100- ja
1200-luvun tienoilla sijaitsi Hevonlinnan
harjulla tarunomainen linnavarustus.
Argeologit eivät ole kuitenkaan voineet
todeta minkäänlaisia varustusten jäännöksiä,
perimätiedon mukaisesta pakanuudenaikaisesta
linnavuoresta.
Paikallishallintoa hoidettiin 1500-luvulla
osaksi käräjillä, osaksi pitäjän- tai
kirkonkokouksessa, jonka puheenjohtajana
toimi kirkkoherra. Koski kuului Marttilan
kirkkopitäjään ja sitä laajempaan
Marttilan hallintopitäjään. Seurakunnan
osana kunnan alue oli nimeltään Ylistaro.
Kosken kartanon perustamisen jälkeen 1600-luvulla
muodostettiin oma Kosken kappelikunta, jonka
asukasluku lienee ollut noin 350 henkeä.
Kunnan
asukasluvusta on olemassa melko luotettavat
tiedot vuodesta 1775 lähtien. Papiston
laatimien 5-vuotistaulujen mukaan Kosken väkiluku
oli tuolloin 1012 ja kasvoi siitä lähtien
miltei jatkuvasti, niin että Koskella asui
vuoden 1865 lopussa jo 2242 henkeä.Kunnan väkiluku
oli suurimmillaan v. 1949 (4266 henkeä).
* * * * *
Lähde:
Kosken Tl historia kivikaudesta vuoteen 1993,
Terhi Nallimaa-Luoto (1994, 532 s.).
Teosta myydään mm. Kosken Tl
kunnanvirastossa sekä kirjastossa, hintaan
40 euroa.
