EU-MAATALOUSSANASTO
EU:n maatalouspolitiikkaan johdattava sanasto on jaoteltu neljäksi asiakokonaisuudeksi, joissa hakusanat ovat aakkosjärjestyksessä. Yhteisen maatalouspolitiikan yleistermeihin on koottu sanaston tekijöiden mielestä tärkeät yleiset termit. EU:n päätöksentekojärjestelmän keskeiset asiat esitellään toisessa kokonaisuudessa. EU:n hinta- ja markkinajärjestelmän termistöstä puolestaan löytyvät maataloustuotteiden hinnanmuodostuksen kannalta oleelliset termit. Viimeisenä ovat viljelijän kannalta tärkeät tukipolitiikan termit.
Yhteisen maatalouspolitiikan yleistermejä EU:n päätöksentekoon liittyviä termejä Hinta- ja markkinajärjestelmän termejä Maatalouden tukitermejä
Yhteisen maatalouspolitiikan yleistermejä
- CAP (Common Agricultural Policy) = EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, jota toteutetaan sisämarkkinoilla.
- CAP-reformi = EU:n maatalouspolitiikan uudistamisohjelma, jossa siirryttiin hintatuesta suoraan peltoala- ja eläinperusteisen tuen suuntaan. Maataloustuotteiden hintoja alennettiin ja käyttöön otettiin suora hehtaarituki sekä kesannointijärjestelmä.
- Cassis Dijon -periaate = Keskeinen oikeudellinen tulkinta EU:n lainsäädännössä, tarkoittaa vastavuoroista tunnustamista. Sen mukaan esimerkiksi yhdessä jäsenvaltiossa laillisesti valmistettu tuote on päästettävä esteettä myös muiden jäsenvaltioiden markkinoille.
- COPA = (Comité des Organisations Professionelles Agricoles des Pays de la Communauté) Kansallisten maataloustuottajien etujärjestöjen EU-tason yhteisjärjestö
- DG VI = (Directorate General VI) Ministerineuvoston päätökset toimeenpaneva komission maatalouden pääosasto. Pääosastoja on yhteensä 22.
- ECU = ( European Currency Unit) EU:n valuuttajärjestelmän raha- ja laskentayksikkö.
- EMI = ( European Monetary Institute) Euroopan rahapoliittinen instituutti
- EMU = (European Monetary Union) EU:n talous- ja rahaliitto.
- FEOGA = (Fonds Europeén d´Orientation et Garanté Agricole) Maatalouden ohjaus- ja takuurahasto, jonka kautta maatalouspolitiikka rahoitetaan EU:n budjetista.
- IACS = (Integrated Administration and Control System) Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä, eli tietojärjestelmä, joka taltioi ja työstää maatilatalouden tukihakemukset. Sen avulla hallinnoidaan ja valvotaan EU:n viljelijöille maksamia tukia.
- Interventio = Suppeassa merkityksessä EU:n sisämarkkinoilta ylijäävien maataloustuotteiden osto julkisiin varastoihin.
- Kiintiö = Sopimusten mukainen rajoitettu määrä. Useimmilla EU:ssa tuotettavilla maataloustuotteilla on maakohtaisesti sovitut tuotantomäärät mm. sokeri- ja maitokiintiöt, joilla pyritään kontrolloimaan tuotantoa.
- Kolmannet maat = EU:n ulkopuoliset valtiot.
- Ohjaus- ja takuurahasto = ks. FEOGA
- Rooman sopimus = Euroopan yhteisön perustamisasiakirja vuodelta 1957, joka määrittelee mm. yhteisen maatalouspolitiikan perustan ja tavoitteet.
- Vihreä ecu = Maatalouden hallinnollisten hintojen ja tukien laskentayksikkö.
- Vihreät valuuttakurssit = Maataloustuotteiden markkinakurssit kerrottuna korjaustekijällä haluttaessa muuttaa vihreät ecut markoiksi ja toisinpäin.
- Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä = ks. IACS.
EU:n päätöksentekoon liittyviä termejä
- Asetus = Voimakkain ja sitovin lainmuoto EU-lainsäädännössä, jolla luodaan yhteinen ja sama käytäntö kaikissa jäsenmaissa.
- Coreper I ja Coreper II = Pysyvien edustajien (suurlähettiläät & näiden varamiehet) komiteat, jotka seulovat komission valmistelemat asiat ennen kuin ne menevät ministerineuvoston käsittelyyn.
- Direktiivi = Lainsäädäntöohje siitä, millainen kansallisen säädöksen tulee olla.
- Komissio = Virkamiehistä koottu yhteistyöelin, joka valmistelee, suunnittelee ja täytäntöönpanee ministerineuvoston päätökset.
- Maatalouden erityiskomitea = Valmistelee maatalouspolitiikkaa koskevat asiat ministerineuvostolle.
- Ministerineuvosto = Ylintä päätösvaltaa käyttävä hallintoelin, jossa jäsenmaiden ministereillä on edustus. Neuvosto on jaettu toimialoittain; maatalous- ja eläinlääkintäasioista päättää noin kerran kuukaudessa kokoontuva maatalousministerineuvosto. Päätökset tehdään komission esityksestä.
- Parlamentti = Neuvoa-antava toimielin, joka valvoo komission ja ministerineuvoston toimintaa. EU-parlamentin jäsenet eivät ole vain kotimaidensa edustajia, sillä parlamentissa on puolueittainen edustus.
- Päätös = Täsmentää direktiiviä esimerkiksi lisäohjeena.
- Suositus = Ei sido jäsenmaita, vaan toimii tulkintaohjeena ja ennakkovaiheena säädöksiä säädettäessä.
Maataloustuotteiden hinta- ja markkinajärjestelmän termejä
- Interventiohinta = Hallinnollisesti määrätty hinta, jolla unioni sitoutuu ostamaan markkinoille ylijäämäksi tulevat maataloustuotteet julkisiin varastoihin. EU:n hintajärjestelmän alin raja (sis. poikkeuksia), ja samalla viljelijän saama alin mahdollinen hinta markkinoilla.
- Kynnyshinta = Alin tuontihinta, jolla unionin ulkopuolinen maa voi tuoda tuotteitaan unionin sisämarkkinoille. Yleensä korkeampi kuin EU:n sisäinen tavoitehinta.
- Maailmanmarkkinahinta = Tuotteelle kysynnän ja tarjonnan kautta syntynyt hinta EU:n ulkopuolisilla markkinoilla.
- Markkinahinta = Tuotteelle kysynnän ja tarjonnan kautta syntynyt hinta EU:n sisämarkkinoilla. Markkinahinta liikkuu tavoitehinnan ja interventiohinnan välissä.
- Rajasuoja = EU:n sisämarkkinoilla jäsenmaiden välillä ei ole rajamuodollisuuksia, eli tarkastuksia, tullimaksuja eikä muitakaan tavaran liikkumista rajoittavia toimia eli ns. rajasuojaa. Rajasuojan muodostavat tuontimaksut ja tullit kolmansien maiden tuotteita vastaan EU:ssa.
- Sisämarkkinat = EU-maiden muodostama markkina-alue.
- Sulkuhinta = Sovelletaan sian- ja siipikarjanlihan sekä kananmunien tuonnissa. Määritetään laskennallisesti EU:n ulkopuolisten maiden tehokkaimman tuotannon mukaan. Sulkuhinnan alittavien tuontituotteiden hintaa korotetaan lisätuontimaksuin, jotta EU:n omien tuotteiden kilpailukyky säilyisi sisämarkkinoilla.
- Tavoitehinta = Hintatavoite, johon tuottajahinnan toivotaan asettuvan. Korkein mahdollinen hinta, jonka viljelijä voi saada tuotteestaan markkinoilla.
- Tulli = Tuontia rajoittava lisämaksu EU:n ulkopuolisia valtioita vastaan, yleensä kiinteä.
- Tulliliitto = EU:n sisällä tullit poistettiin, ja samalla EU:n ulkopuolisia valtioita vastaan
- perustettiin tulliliitto suojaamaan EU:n sisämarkkinoita.
- Tuontimaksu = Maksu, joka peritään EU:n ulkopuolisilta mailta niiden tuodessa tuotteitaan EU:n sisämarkkinoille, yleensä muuttuva. Kiellettiin GATT-sopimuksen yhteydessä.
- Vientituki = EU:n ulkopuolelle markkinoitaville jäsenmaiden tuotteille tarkoitettu tuki, jolla pyritään takaamaan EU-tuotteiden kilpailukyky ns.kolmansien maiden tuotteiden kanssa.
- Viitehinta = Vähimmäistuontihinta.
- Yhteisöpreferenssi = Yhteisö suosii yhteisön sisällä tuotettuja tuotteita yhteisön ulkopuolelta tuotujen sijasta.
Maatalouden tukitermejä
- Eläinyksikkö = Laskennallinen yksikkö, joka suhteuttaa eläimet toisiinsa niiden käyttämän rehun ja tuottaman lannan perusteella.
- Kansallinen tuki = Suomen omista varoista maksettava tuki. Kansallisin varoin maksetaan sekä siirtymäkauden asteittain alenevaa (1995-1999) tukea että pitkäaikaista pohjoista tukea C-tukialueille. Suunnitelmissa on, että pitkäaikaista tukea maksetaan mm. kotieläin-, erikoiskasvi- ja puutarhatuotannolle myös A- ja B-tukialueilla.
- Kasvipeitteisyys = Tarkoittaa pellon talvikauden aikaista kasvipeitteisyyttä tai sen korvaavaa pellon käsittelytapaa. Ympäristötuki edellyttää 30 prosentin kasvipeitteisyyttä yhteenlaskettuna kaikista tilan pelloista.
- Kasvulohko = Peruslohko tai sen osa, jossa viljellään yhtä tiettyä kasvilajia
- Kesantovelvoite = Koskee niitä tuottajia, joiden peltokasvituotannon sato ylittää 92 tonnia. Kesannointivelvoite on kiertävällä kesannolla 12-15 prosenttia ja muulla kesannolla 17-20 prosenttia tilan koko peltopinta-alasta.
- Kiertävä kesanto = Viljelijä vaihtaa vuosittain kesannoitavia lohkoja. Kesannointivelvoite on tällöin 12-15 prosenttia koko peltopinta-alasta. Kiertävä kesanto voidaan valita ainoastaan, jos kaikki kesantoala kuuluu kuuden vuoden kiertoon perustuvaan kesantoalaan.
- LFA = (Less Favourable Areas) Vuoristoalueille ja muille epäsuotuisille viljelyalueille suunnattu tuki eli ns. luonnonhaittakorvaus, joka korvaa epäedullisista tuotanto-olosuhteista johtuvia kustannuksia.
- Lisähinta = Eräille maataloustuotteille mm. maidolle ja tärkkelysperunalle maksetaan siirtymäkauden tuotantotukea eli lisähintaa tuotettua kiloa kohti. Tuen määrä laskee vuoteen 1999.
- Luomu = luonnonmukainen tuotanto.
- Luonnonhaittakorvaus = ks. LFA.
- Maisemapelto = Kesantolohkolle kylvetty maisemaa kaunistava esim. hunajakukkapelto. Se on sallittu kesantopellon käyttömuoto, kunhan satoa ei korjata eikä luovuteta.
- Muu kesanto = Tässä vaihtoehdossa tila voi pitää kesantolohkon vuodesta toiseen samalla paikalla tai siirtää sitä. Tilan eri kesantolohkoja voidaan kohdella eri tavalla. Kesantovelvoite on 17-20 prosenttia.
- Non food -tuotanto = Muuhun tarkoitukseen kuin ihmisten tai eläinten ravinnoksi tuotettu tuotanto.
- Perusala = Rajoittaa koko maan osalta sen alan, jolle peltokasvien tukea voidaan maksaa. Suomen perusala on 1,59 miljoonaa hehtaaria.
- Peruslohko = Yhden viljelijän omistama yhtenäinen viljelyalue, joka rajoittuu luontaisesti joko ojaan, puroon, metsään, tiehen, kunnan rajaan tai vastaavaan
- Perustuki = Ympäristötukijärjestelmään kuuluu sekä perus- että erityistuki(ks. alla). Perustuen tarkoituksena on taata ympäristöystävällisen maataloustuotannon perusedellytykset yleisesti.
- Pohjoinen tuki = Kokonaan kansallisista varoista maksettava pitkäaikainen pohjoinen tuki otetaan käyttöön vaiheittain siirtymäkauden (1995-1999) kuluessa samalla kun siirtymäkauden tuki alenee. Neuvottelut komission kanssa pohjoisen tuen toteutuksesta ovat vielä osittain kesken. Ne saataneen loppuun vuoden 1996 kuluessa.
- Rehuala = Rehuntuotantoon tai laiduntamiseen käytettävissä oleva lohko.
- Riistalaidun = Seuraavaksi syksyksi ja talveksi jätetty viherkesanto, jonka satoa ei saa korjata, vaan se käytetään riistaeläinten laitumena.
- Siirtymäkauden tuki = Siirtymäkauden aikana maksettava asteittain aleneva tuki maa- ja puutarhataloudelle.
- Siirtymäkausi = Vuosina 1995-99 Suomi voi lieventää EU:hun littymisen aiheuttamia taloudellisia menetyksiä kansallisista varoista maksettavin korvaus- ja tukitoimin
- Sitoumuskesanto = Viljelijä sitoutuu pitämään samat lohkot kesantona viiden vuoden ajan. Sitoumus voidaan antaa vain alalta, joka ei ylitä kesantovelvoitetta 17 prosenttia.
- Sokerikiintiö = Tuotanto on kiintiöity erikseen jokaiselle sokeria tuottavalle yhtiölle, joka jakaa ne edelleen. Neuvosto vahvistaa eri kiintiöt (A,B,C) maakohtaisesti.A-kiintiössä viljelijä saa perushinnan, B-kiintiössä markkinahinnan ja C-kiintiössä maailmanmarkkinahinnan sokerijuurikkaistaan.
- Suojakaista = Peltoalueen ja vesistön välinen monivuotisen kasvillisuuden peittämä yhtenäinen alue, jonka leveys on vähintään kolme metriä. Ympäristötuen yksi perusehto.
- Suojavyöhyke = Peltoalueen ja vesistön välinen monivuotisen kasvillisuuden peittämä yhtenäinen alue, jonka leveys on keskimäärin 15 metriä. Ympäristötuen erityistukimuoto.
- Tuki jäljelle jäävien vakavien vaikeuksien varalle = Eteläsuomalaisille viljelijöille suunniteltu tuki, jonka toteuttamisesta Suomi aloittaa neuvottelut komission kanssa keväällä 1996. Asteittain kasvavaa, pitkäaikaista tukea voitaisiin alkaa maksaa aikaisintaan vuonna 1997.
- Vapaaehtoinen kesanto = Viljelijä kesannoi peltojaan yli määrätyn kesannointivelvoitteen edellyttäen, että kokonaiskesantoala ei ylitä alaa, jolle on haettu peltokasvien tukea.
- Viiteala = EU:n ja USA:n välinen sopimus määrää EU:lle öljykasvien viitealan, jonka EU on edelleen jakanut maakohtaisiksi kiintiöiksi. Sopimus koskee öljykasvialoja, joille maksetaan yleisen järjestelmän mukaista öljykasvitukea.
- Yksinkertaistettu järjestelmä = Viljelijä voi hakea tukea vain rajoitetulle viljelyalalle, mutta toisaalta hänellä ei ole kesantovelvoitetta eikä myöskään kesannointimahdollisuutta.
- Yleinen järjestelmä = Viljelijä voi hakea peltokasvien tukea niin suurelle alalle kuin haluaa, mutta tällöin häntä koskee yleinen kesannoimisvelvoite.
- Ympäristötuen erityistuki = Kohdennettu johonkin tiettyyn rajattuun kohteeseen, esimerkiksi maiseman hoitoon tai alkuperäisrotujen kasvattamiseen.
Koonneet Maarit Timonen & Kati Veijalainen