Kirkko on järjestyksessä viides. Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1933 ja käyttöön kirkko saatiin vihityksi helmikuussa 1935. Kirkko on itätornillinen pitkäkirkko, jonka länsipäähän liittyy runkohuonetta kapeampi ja matalampi sakaristo. Tyylisuunta on lähinnä neoklassinen. Kirkon ulkoseinät on rapattu ja maalattu valkoisiksi. Katot ovat punatiilestä.
Sivuseinien ulkopituus on 27 m, niiden korkeus räystääseen 8 m, päädyn leveys on 14 m ja korkeus 19 m. Koko kirkon ulkopituus on 40 m. Runkohuoneen sivuseinien länsipäähän liittyvät toisiaan vastapäätä olevat aivan matalat ja kapeat kylkiäiset, joiden satulakaton harja nousee runkohuoneen ja jyrkän satulakaton räystään tasalle. Suppeat kylkiäiset liittyvät tosin kirkkosaliin, mutta ne voitiin alkuaan eristää liukuovilla suljetuiksi tiloiksi; ainoastaan etelänpuoleinen taiteovi on jäljellä. Eteläkylkiäistä käytettiin alunperin pyhäkouluhuoneena. Kylkiäisiin johtavien aukkojen yläpuolelle on taiteilija Bruno Tuukkanen maalannut tuomion ja rauhan enkelit.
Itätornin
torninjalka ulottuu runkohuoneen katonharjan yläpuolelle.
Kahdeksankulmaisessa kellohuoneessa on loivasti porrastetulta
räystäältä kohoava katto ja korkea, hoikka huippu. Tornin
pohja-ala on 7 X 7 m, sen korkeus kellohuoneineen (mutta ilman
huippua) on 32 m. Tornin muurissa kulkevat urkuparven portaat.
Tornin yläkerta liittyy urkuparvena kirkkosaliin.
Kirkkoon pääsee itätornista sekä kylkiäisten loivasti segmenttikaarisista ovista. Sivuseinien ainoana jäsentelevänä tekijänä ovat korkeat, kapeat segmenttikaariset ikkunat. Kuorin sivuseinien ikkunat ovat muita kapeammat ja korkeammat. Sama pystysuuntaa korostava muotokieli toistuu kellohuoneen kapeissa ääniaukoissa. Kylkiäisten ja sakariston sivuseinien ikkunat ovat matalammat ja tornin porrasikkunat suorapäätteiset.
Kuori on kirkkosalia kapeampi ja neljä askelmaa korkeammalla. Korkeiden ikkunoiden luomassa valaistuksessa sen tehtävä kirkkohuoneen tärkeimpänä osana korostuu selvästi. Kirkkosalin ja kuorin välinen suipohko kaari noudattaa kirkkosalin holvin muotoa, mutta laskee porrastuen länteen. Samaten itse kuori kapenee porrasmaisesti länteen. Alttari on koivua, reunoissa tummaa laseerausta.
AlttaritauluAlttarin yläpuolelle on ripustettu edellisen kirkon alttaritaulu yksinkertaisen katoksen alapuolelle. Signeeraamaton, kaksiosainen taulu on maalattu kankaalle öljyvärein. Alaosan aiheena on Ehtoollisen asettaminen ja yläosan Pyhä Kolminaisuus Rubensin esikuvan mukaan (kalustoluettelon mukaan "Lunastuspäätös"). Taulu on ostettu v. 1848 turkulaiselta maalarilta C. G. Söderstrandilta 200 ruplan hinnalla.
Saarnatuoliin kuuluu jalaton, monikulmion muotoinen kori ja litteä, monikulmion muotoinen ristikoristeinen katos. Korin sivuihin on Bruno Tuukkanen maalannut apostolit Pietarin ja Paavalin. Urkulehterin kaiteessa on saman taiteilijan maalaamia kohtauksia Kristuksen lapsuudesta: paimenet ja enkelit, Kristuksen syntymä, kuninkaitten kumarrus ja pako Egyptiin. Myös kylkiäisten yläpuolella on Bruno Tuukkasen maalaukset tuomion ja rauhan enkeleistä.
Urut ovat 26-äänikertaiset, pneumaattiset ja sähköistetyt. Ne ovat Kangasala Oy:n rakentamat vuonna 1935. Pillit on ryhmitelty koristeellisesti.
Kirkko on avoinna lähinnä sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen noin klo 16 saakka. Ryhmien vierailut voi sopia parhaiten ottamalla yhteyttä suoraan kirkkoherranvirastoon, yhteystiedot jäljempänä.
Yhteydenotot:
Kosken Tl seurakunnan kirkkoherranvirasto, puh. (02) 484 340,
avoinna ti-ke 9-12 ja to 13-18
kirkkoherra Terhi Latvala puh.
(02) 484 3410 tai
seurakuntamestari Leena Salin puh. (02) 484 1456
(Lähde: Museoviraston julkaisema SUOMEN KIRKOT 15, kuvat: Into Lehtisaari)
Design by Into Lehtisaari 1999