Yhteystiedot

Kosken Tl kunta
Härkätie 5
31500 Koski Tl

Puh. (02) 484 410

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@koski.fi

Keskustan live-kamera

Tapahtumakalenteri

Julkaistu: 08.06.2017 Kirjaston näyttelyt kesäkuussa 08.06.2017

Julkaistu: 21.06.2017 Futiskoulu 26.06.2017

Julkaistu: 07.06.2017 Kesäteatteri 07.07.2017

Näytä kaikki tapahtumat

Kunnan historiaa

Kosken Tl kunnan historiaa

Kosken Tl kunta on perustettu vuonna 1869.

Koski Tl on saanut nimensä kauniista Paimionjoen koskista, jotka ovat antaneet erinomaisen tilaisuuden rakentaa myllyjä ja sahoja. Lyhenne Tl tarkoittaa edesmennyttä Turun lääniä.

Varhaisimmat merkit ihmisen liikkumisesta nykyisen Kosken Tl kunnan alueella ovat löydetyt kivikautiset asuinpaikat. Varmojen ja epävarmojen kivikautisten asuinpaikkojen lisäksi Koskelta on löydetty kiviesineitä, jotka kuuluvat maamme vanhimpaan asutusvaiheeseen, jota argeologiassa nimitetään Suomusjärven kulttuuriksi. Kosken asutus näyttää kuuluneen Suomusjärven kulttuurin vanhimpaan vaiheeseen, ehkä suunnilleen vuosien 6500-6000 eKr välillä.

Kivikautisen asutuksen jälkeen kesti tuhansia vuosia ennen kuin uusi asutus tuli kunnan alueelle. Keskiajalla viimeistään 1300-luvulla, mahdollisesti jo 1200-luvun lopulta lähtien alkoi asutus levitä uudelleen Koskelle. Varsinais-Suomen ensimmäinen maakirja on laadittu v. 1540 ja siinä luetellaan jo kaikki Kosken vanhat kantakylät. Asukkaita on Kosken Tl kunnan historiateoksen mukaan arvioitu 1500-luvulla olleen n. 400-550 henkeä. Väestön määrän kasvu pysähtyi kuitenkin suurina kuolovuosina tunnettuihin katovuosiin 1696-97, jolloin haudattujen luetteloiden mukaan asukkaista 96 kuoli , yli 18 % arvioidusta väkiluvusta.

Kosken halki kulkee eräs maamme vanhimmista teistä, Hämeen Härkätie, jota pitkin on kuljettu Hämeenlinnasta Turkuun ja joka uusimman käsityksen mukaan on syntynyt ehkä jo 800-luvulla, siis paljon ennen Kosken asutuksen syntyä. Viimeistään 1600-luvulla siitä haarautui Vähä-Sorvastolla Tammelaan menevä Sorvastontie ja 1600-luvun lopulla Tuimalasta Hongiston ja Tapalan kautta Uskelaan ja Kuusjoelle menevä Hongistontie.

1100- ja 1200-luvun tienoilla sijaitsi Hevonlinnan harjulla tarunomainen linnavarustus. Argeologit eivät ole kuitenkaan voineet todeta minkäänlaisia varustusten jäännöksiä, perimätiedon mukaisesta pakanuudenaikaisesta linnavuoresta.

Paikallishallintoa hoidettiin 1500-luvulla osaksi käräjillä, osaksi pitäjän- tai kirkonkokouksessa, jonka puheenjohtajana toimi kirkkoherra. Koski kuului Marttilan kirkkopitäjään ja sitä laajempaan Marttilan hallintopitäjään. Seurakunnan osana kunnan alue oli nimeltään Ylistaro. Kosken kartanon perustamisen jälkeen 1600-luvulla muodostettiin oma Kosken kappelikunta, jonka asukasluku lienee ollut noin 350 henkeä.

Kunnan asukasluvusta on olemassa melko luotettavat tiedot vuodesta 1775 lähtien. Papiston laatimien 5-vuotistaulujen mukaan Kosken väkiluku oli tuolloin 1012 ja kasvoi siitä lähtien miltei jatkuvasti, niin että Koskella asui vuoden 1865 lopussa jo 2242 henkeä.Kunnan väkiluku oli suurimmillaan v. 1949 (4266 henkeä).

 

Lähde: Kosken Tl historia kivikaudesta vuoteen 1993, Terhi Nallimaa-Luoto (1994, 532 s.).

Teosta myydään mm. Kosken Tl kunnanvirastossa sekä kirjastossa, hintaan 40 euroa.




Intra | © 2012 Koski Tl

Voimassa oleva dokumentti on osoitteessa www.koski.fi.
Tämä kopio on ote tulostuspäivän versiosta jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaan.